Kartoitus musiikkisensuurista Suomessa

Hei!

Viime aikojen julkisuutta saaneiden tapausten innoittamana kartoitamme tutkimuskäyttöön Suomen musiikkisensuuritapauksia. Sensuurilla tarkoitamme tässä yhteydessä “ylhäältä päin” toteutettua vallankäyttöä, jolla estetään tai rajoitetaan tietyn musiikkikappaleen saatavuutta, henkilön tai yhtyeen musiikin esittämistä tai musiikillista toimintaa. Motiivit sensuurin toteuttamiselle voivat olla monenlaisia, ja niitä emme rajaa – kyseessä voi olla siis sensuuri uskonnollisista, poliittisista tai vaikka lakiin perustuvista syistä (esimerkiksi nk. vihamusiikin rajoittaminen). Tässä kartoituksessa suljemme pois markkinasensuurin, jossa esim. levy-yhtiö käyttää valtaansa olla julkaisematta mielestään sopimatonta materiaalia (eri syistä) tai radiokanavan oikeutta valita soittolistansa artisteja. Kartoitus ei tässä vaiheessa myöskään ota huomioon itsesensuuria, jossa esim. artisti itse päättää olla esiintymättä tai julkaisematta omaa materiaaliaan syystä tai toisesta (esim. Turmion Kätilöt -yhtye välittömästi Kauhajoen koulusurmien jälkeen). Kuulemme toki mielellämme myös tällaisista selkeistä tapauksista, jotka useimmat ovatkin rajatapauksia eri sensuurityyppien välillä.

Jo tiedossa olevia (mutta lisätietoja kaipaavia) tapauksia ovat esim. PMMP-yhtyeen ‘Jeesus ei tule oletko valmis’ -laulun esityskielto Tampere Areenassa lokakuussa 2012, Turmion kätilöiden keikan peruutus samassa paikassa 2012, Goatmoon-yhtyeen esityskielto Kulttuuriareena Gloriassa marraskuussa 2012, Hiski Salomaan Lännen lokarin radioesityskielto, M.A. Nummisen Kielletyt laulut, Impaled Nazarene -yhtyeen kiertueongelmat Euroopassa 2005–2006 ja niin edelleen. Mikäli siis tiedätte näistä tapauksista enemmän tai muita vastaavia tai varteenotettavia tapauksia, jakakaa tietämyksenne. Nimeä ei käytetä tutkimuksessa lupaa kysymättä.

Kommentoida voit tähän alle tai halutessasi sähköpostilla osoitteeseen musiikkisensuuri@gmail.com.

Lisätietoa musiikkisensuurista ja sen tutkimuksesta esimerkiksi osoitteessa http://www.freemuse.org ja pohjoismaisen musiikkisensuurin tutkijaverkoston sivuilla http://rmc.ku.dk.

Kiitos!

Musiikkisensuurin tutkijaverkoston jäsenet Lari Aaltonen ja Salli Anttonen

*****

Esimerkkitapaukset:

• Goatmoon: Black metal -yhtye, jonka tuotannossa sanotaan olevan fasistisia ja natsistisia piirteitä sanoituksissa ja lavakäyttäytymisessä. 16.–17. marraskuuta 2012 heidän piti esiintyä kulttuurikeskus Gloriassa järjestetyssä black metal -tapahtumassa Black Flames of Blasphemy Part III, mutta Glorian tuottaja otti tapahtuman järjestäjään (Kold Reso Kvlt -yhtiö) yhteyttä todeten, ettei heidän tiloissaan sallita toimintaa, joka on vastoin heidän arvomaailmaansa.  

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/natsibandi_sai_kenkaa_kaupungin_tiloista/

• Turmion kätilöt 2012: Turmion kätilöiden keikka Tampere Areenalla peruttiin vain parin päivän varoitusajalla syyskuussa 2012, Tampere Areena Oy:n vedotessa kristillisiin arvoihinsa, joiden kanssa Turmion Kätilöiden tuotanto on heidän mukaansa vahvasti ristiriidassa. Tampere Areena Oy ei tästä syystä halunnut luovuttaa tilojaan yhtyeen käyttöön. Tässäkin tapauksessa kyse oli tilojen vuokraamisesta: Areenalla järjestettiin opiskelijatapahtumaa TaoFest, ja yhtye oli saanut esiintymiselleen luvan tilaa vuokraavalta ja tapahtumaa järjestävältä TaoFestiltä ja TAMK:n ohjausryhmältä annettuaan heille kirjallisen selvityksen esiintymisen luonteesta.

http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194765943947/artikkeli/+taysin+kristillisia+arvoja+vastaan+-+tampere-areena+esti+opiskelijatapahtuman+keikan.html

• Turmion Kätilöt 2008: yhtye peruutti esiintymisensä Alavuden Puustelli-hotellilla Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Virallisessa tiedotteessaan yhtye toteaa, että "Nyt ei ole oikea aika lähteä Pohjanmaalle esittämään esim. kappaleita: Teurastaja, Verta ja Lihaa, Kärsi yms." Yhtyeen päätöstä vauhditti tiedotteen mukaan se, että koulusurmaaja Matti Saari oli internetissä todennut ihailevansa Turmion Kätilöiden musiikkia. Esiintymisen peruuttamispäätöksellä yhtye haluaa kunnioittaa "uhrien muistoa" ja "osoittaa osanottoa heidän läheisilleen".

http://www.mesta.net/musa/uutiset/?aid=16174 http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Turmion+k%C3%A4til%C3%B6t+peruutti+Pohjanmaan+keikan+koulusurmien+vuoksi/1135239831020

• Impaled Nazarene 2005–2006: useita keikkoja Euroopan kiertueella peruttu tai jouduttu siirtämään uskonnollisiin syihin vedoten. Esim. Ranskassa Metzissä ja Itävallassa Wienissä esiintymiset peruttiin, Italiassa keikkoja siirrettiin toisille paikkakunnille, samoin Sveitsissä. Saksassa alkuperäisten 13 esiintymisen sijaan yhtye sai soittaa 2 keikkaa.

http://www.campnazarene.com/index.php?id=60
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=44&t=93833&o=0

• Hiski Salomaa: YLE:n pääjohtaja Hella Wuolijoki rikkoi Lännen lokari -levyn Aamukahvi-ohjelman lähetyksessä vuonna 1951 toimittajien nähden, ja toivoi, ettei levyä enää ostettaisi Suomen Yleisradioon.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hiski_salomaa_lannen_lokari_29547.html#media=29548

M.A. Nummisen Kielletyt laulut: esim. Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen tuotannosta suurin osa oli YLE:n kieltämiä. http://www.kom-teatteri.fi/ohjelmailtojen_lista_MANumminen.htm

*****

Kattavahko lista musiikkisensuuria käsittelevästä kirjallisuudesta löytyy osoitteesta: http://rmc.ku.dk/about_copy_copy/Bibliography_Researching_Music_Censorship.pdf/

*****

Tiedettä tanhuten?

 Tampereen yliopiston taannoisen hallinnonuudistuksen myötä oppiaine nimeltään etnomusikologia katosi sinne samaan olemattomuuden syöveriin, minne menivät myös yliopiston kaikki tiedekunnat ja laitokset. Nyt oppiaineen nimi on musiikintutkimus, ja se on osa sosiaalitieteiden koulutusohjelmaa Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.

Tässä uudessa tilanteessa ollaan jälleen vanhojen kysymysten äärellä: kuinka taiteen- ja kulttuurintutkimus sopii sosiaalitieteisiin? Pitääkö yhteiskunta-, kulttuuri- ja humanististen tieteiden välille tehdä sellainen aukko, että kaikista näistä tieteenaloista ammentava tutkimussuuntaus sinne mahtuisi? Minun mielestäni musiikintutkimus sopii erimerkiksi näihin sosiaalitieteisiin oikein erinomaisesti, mutta voihan sen lähtökohtia olla myös hankalaa ymmärtää. Musiikintutkimus, siis entinen etnomusikologia, on ollut ainakin Tampereen yliopistolla pitkään jonkinlainen kummajainen – ei oikein taiteentutkimusta, ei oikein humanistista tiedettä, ei oikein perinteentutkimusta, muttei silti ihan yhteiskuntatieteellistä tutkimustakaan, vaan kaikkia näitä ja niiden välimaastoa. Lisäksi se, että ollaan tekemisissä SOITTELUN kanssa tuntuu herättävän vielä nykyäänkin intohimoja. Kuinka ihmeessä YLIOPISTOSSA voi oikein SOITTAA tai LAULAA, puhumattakaan TANSSIMISESTA, mitä tiedettä se sellainen on?

Musiikki (ja tanssi) on musiikintutkijalle montaa asiaa. Musiikin ymmärtäminen osana kulttuuria ja jokaista yhteiskunnan osa-aluetta antaa mahdollisuuden pureutua yhteiskunnallisiin kysymyksiin, politiikkaan, identiteetin rakentamisprosesseihin, symboleihin, valtapositioihin, erottautumisen politiikkaan, yhteisöllisyyteen, syrjäytymiseen ja niin edelleen. Musiikki voi toimia radikalismin välineenä, puhtaana viihteenä, kidutuskeinona, elitistisenä taidemuotona, työn rytmittäjänä, lasten nukahtamisen avittajana. Musiikki ja musiikin tekeminen on meille musiikintutkijoille esimerkiksi:

1) Konkreettista aineistoa, jonka tunteminen on tärkeää ja jonka ymmärtää paremmin (tai jopa ainoastaan) itse tekemisen ja opettelun (soittamisen ja tanssimisen) kautta. Mitä olisi musiikin kuvailu samalla tavalla sanallisesti kuin 1800-luvun kirjallisissa tanssikuvauksissa: ”tyttö vipertää miehen ympärillä” *. Mitä se vipertäminen on? Tuntemalla ajan tanssikulttuuria ja omakohtaisen tanssintuntemuksen kautta tällainenkin terminologia voi avautua liikesarjoiksi. Musiikissa meillä on monessa tapauksessa yhteisesti sovitut muistiinmerkitsemissäännöt eli nuotit (onneksi), mutta mitä ne nuotit kertovat itse musiikista? Ei nuotissa voi kertoa kaikkea mitä sävellykseen tai musiikkikulttuuriin kuuluu. Kappaleen hallinta vaatii tyylintuntemusta, instrumentin hallintaa, genretietoisuutta, sävel- ja rytmitajua, harmoniatajua. Tämän lisäksi esityskonteksti, dynamiikka ja metriikka ovat tärkeitä.. listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

2) Metodi. Tapa kerätä aineistoa, tapa tutkia ja analysoida aineistoa ja päästä käsiksi sen syvärakenteisiin, soivan pinnan alle, tyyleihin, maneereihin, merkityksiin. Miten tämän toteuttaisi ilman soitto- ja laulutaitoa tai vähintäänkin syvempää ymmärrystä musiikin tuottamisen logiikasta?

3) Tieteen ja taiteen yhdistävä elementti. Tutkivat muusikot tai musisoivat tutkijat ovat monesti päteviä kahdella rintamalla, sekä tieteen että taiteen kentällä.

4) Interventio, tapa päästä suoraan yhteisön sisälle, tapa osoittaa arvostusta kulttuuria, yhteisöä tai tutkimusaihetta kohtaan.

Listaa voisi (ja saa) jatkaa. Ei, me musiikintutkijat ei pelkästään tanhuta (vaikka tehdään kyllä sitäkin tarvittaessa). Me opiskelemme konkreettisen tutkimusmetodin, joka on paljon, paljon muutakin. Ja käytämme sen opiskeluun lähes koko elämämme.

* Kiitos Petri Hoppu luennosta Musiikki, kulttuuri ja yhteiskunta -luentosarjassa 25.9.2012

Outoa musiikkia

 Kuuntelin Digeliuksesta vastikään ostamaani levyä, joka sisälsi keskivietnamilaista musiikkia (Musidisc MU209). Kun oltiin edetty A-puolen viimeiseen kappaleeseen, Thua Thienin ja Quang Trin provinssien kehtolauluihin, 5,5-vuotias poikani kommentoi seuraavasti:

-       Isi, onko tämä sun mielestä hyvää musiikkia?

-       No minkälaista tämä sun mielestä on, tykkäätkö?, vastasin tietenkin vastakysymyksellä.

-       No on tämä mun mielestä kyllä aika tosi outoa.

Missä vaiheessa lapsi alkaa pitämään jotain tuttuna ja jotain outona? Voin vakuuttaa, että tämä nimenomainen lapsi on kuullut sikiöajasta lähtien todella monenkirjavaa musiikkia – paljon myös sellaista, jota harva naapuruston asukas musiikiksi edes nimittäisikään. Ja tämä jatkuu kotona edelleen. Miksi joku tietty laulutyyli tai instrumentti kuulostaa yhtäkkiä "tosi oudolta"? Voi tietenkin olla, ettei ole tuota nimenomaista vietnamilaista tyyliä ennen tullut tässä huushollissa kuunneltua, myönnän. On silti häkellyttävää, että vierauden kokemus on niin voimakas niin nuorena. Kuinka omaksumme esteettiset käsityksemme, ja keneltä?

Onko ideoita? Johtuisiko vierauden tuntu tässä tapauksessa vaikka siitä, että suurin osa kuulemastamme musiikista on tasavireistä ja harmonista, säestettyä, kompressoitua, säkeistörakenteista? Vai jostain aivan muusta?